Ei, päätimme kokeilla aiemmin hyvin mystiseltä kuulostanutta ajanvietettä, nimittäin geokätköilyä. Geokätköilystä tietämättömille Wikipedia kertoo, että
Geokätköily (engl. geocaching) on ulkoiluharrastus, jossa piilotetaan ja etsitään geokätköiksi kutsuttuja rasioita. Kätköjä etsitään GPS-satelliittipaikannuksen avulla, mutta laitteen käyttö ei ole välttämätöntä. Geokätkön koordinaatit ja muut tarpeelliset tiedot kätkön löytämiseksi ilmoitetaan kätkökuvauksessa, joka julkaistaan jollain harrastuksen Internet-sivustoista. Tyypillinen kätkö koostuu vedenpitävästä säiliöstä, ja sisällä olevasta lokikirjasta, johon kätkön löytäjät voivat lisätä nimensä sekä käyntipäivän.
Kuulin geokätköilystä ensimmäisen kerran muistaakseni vasta yliopistoaikana. Ensireaktioni oli varmaan
Geokätköilijät kuulostivat suurin piirtein joltain salaseuralta. Samoillaan ympäri maita ja mantuja etsien ”aarteita”? Enkä ole ajatusteni kanssa täysin yksin:
Omalla kohdallani geokätköilyn välttelyyn on sen älyttömyyden lisäksi ollut kaksi muuta syytä: en pidä ulkoilusta enkä kävelemisestä, ja geokätköily yhdistää nämä. Lapsena äiti aina sanoi, että ”täytyy ulkoilla”, ja sitten ulkoiltiin. Kun muutin pois kotoa, äiti sanoi edelleen samaa, mutta erona oli se, ettei enää tarvinnut ulkoilla, jos ei huvittanut. Mielestäni parvekkeella istuskelu tai ikkunan avaaminen riittää, jos haluaa raitista ilmaa. Mitä kävelemiseen tulee, se on mielestäni yksinkertaisesti tylsää ja hidasta. Mieluummin pyöräilen, se on paljon jännempää.
Geokätköilijöiden harrastussivusto geocaching.com kertoi, että Hankasalmella on muutama kätkö, ja päätimme etsiä niistä ne, jotka olivat sivuston mukaan edelleen varmasti olemassa.
Ensimmäinen kätkö, Levänen, sijaitsi vain vartin kävelymatkan päässä Fyysikon kotitalosta. Saimme lainaksi gps-laitteen.
HUOM! Mikäli joku geokätköilijä aikoo joskus lähteä Hankasalmen metsiin samoilemaan ja etsimään kätköjä, suosittelen: read no further.
Geocaching.com antoi vinkiksi, että kätkö sijaitsee ”tien lähellä”, ja että ”tiessä on kätkön kohdalla levennys”. GPS-laite vei meidät etukäteisarvailujen mukaisesti järven rannalla olevan lintutornin luo.
Kiipesimme lintutorniin, muttemme löytäneet mitään. Tämän jälkeen kiertelimme lintutornin ympäristössä ainakin parikymmentä minuuttia, kunnes luovutimme, nielimme ylpeytemme ja soitimme Fyysikon äidille kysyäksemme vinkkiä kätkön sijaintiin. Hän kun oli löytänyt sen joskus – vahingossa.
Vinkki johdatti meidät takaisin lintutornin huipulle, josta kätkö muutaman minuutin ihmettelyn jälkeen sitten löytyi. Ilman vinkkiä tehtävä olisi kuitenkin ollut täysin mahdoton, koska meillä ei ollut minkäänlaista etukäteistietoa siitä, millaisissa paikoissa kätköt yleensä sijaitsevat, tai miltä ne edes näyttävät. Ensimmäinen kätkö lymysi nimittäin lintutornin lautojen välissä:
Kätkössä oli paperia, johon raapustimme puumerkkimme. Kätkön löytäminen oli kivaa, mutta siitä ei kuitenkaan voinut iloita sataprosenttisesti, koska olimme turvautuneet puhelinsoittoon. Tämän takia päätimme käydä etsimässä vielä toisenkin kätkön. Lyötinmäen kätkö sijaitsi vartin ajomatkan päässä luontopolun varressa.
Luontopolku itsessään kuulosti jo vähän pahalta, mutta ei siinä kuitenkaan kaikki. GPS-koordinaatit osoittivat kätkön sijaitsevan helvetinmoisen mäen päällä. Luonnossa käyskentelyn olisin vielä jotenkuten sulattanut, mutta että pitää ruveta kiipeilemään?
Tämän kätkön löytäminen olikin astetta hankalampaa, koska tällä kertaa meillä ei ollut optiota kysyä joltakulta vinkkiä. Etsimme kätköä ainakin puoli tuntia tuloksetta. GPS-koordinaatit osoittivat vahvasti, että kätkö sijaitsi ison kiven ja puun luona. Vihdoin Fyysikko löysi pienen sinikantisen purkin upotettuna kannon sisään, jonka päällä oli sekä puupalanen että kivi. Noin 25 minuuttia aiemmin olin itse ihmetellyt samaa kohtaa, mutta puupalanen oli ilmeisesti ollut hieman jäässä, ja siten vaati irrotukseen hieman voimaa.
Tästä löydöstä saattoikin jo olla huomattavasti iloisempi, koska se löytyi ilman vinkkejä, ja lisäksi se oli aloittelijoille melko hankala. Tajusinkin, että geokätköily on tavallaan kävelyä, jolla on jokin päämäärä, minkä vuoksi se on tavallista kävelylenkkiä huomattavasti hauskempaa.
En ainakaan vielä myönnä hurahtaneeni geokätköilyyn, mutta saatan kyllä kokeilla toistekin.
