Tämän blogin lopetuspäätös on tullut jo useita kuukausia sitten, kun inspiraatiota kirjoittamiseen ei vain enää tuntunut muun harrastamisen lomassa löytyä. Silloin myös tämän "lopetuspostauksen" kirjoittaminen jäi tekemättä.
Mukavuusalueeltapoistumisprojektini kesti hieman yli vuoden. Siinä ajassa kerkesi tekemään vaikka ja mitä. Uusintana vielä myös viime vuoden lopussa tekemäni summaus:
Parasta oli? Benji-hyppy
Kamalinta oli? Benji-hyppy ja avanto
Ällöttävintä oli? Horrorpizza
Turhinta oli? Horoskoopit, Seiska (päivitys: ja se hemmetin arkihaaste)
Masentavinta oli? Kirkko
Positiivisin yllätys? Verenluovutus (päivitys: ja geokätköily)
Mitä tekisin toistekin? Montakin asiaa, mm. paikallispubeilusta sunnuntaiaamuna tulisi varmaan ihan hyvä tapa, kuten verenluovutuksestakin. (Päivitys: Ehkä myös geokätköilisin!)
Vaikka en olekaan vähään aikaan tehnyt varsinaisia mukavuusalueeltapoistumiskokeiluja, olen kuitenkin yrittänyt ottaa ajattelutavan osaksi normaalia ajatteluani. Tänä syksynä aloitin esimerkiksi parkourin harrastamisen, vaikka aiemmin olen ajatellut, että no sitä lajia nyt en ainakaan halua harrastaa. Olen myös huomannut sanovani joskus kavereilleni että "never say never" tai vähintäänkin "no voisit ainakin kokeilla".
Tammikuussa mukavuusalueelta poistuminen jatkuu kuitenkin mitä suuremmissa määrin, sillä muutan avomieheni kanssa Ranskaan. Reissusuunnitelmista ja myöhemmin itse reissusta voi lukea uudesta blogistani.
Vähän ehkä harmittaa, että tämän blogin loppuhuipennukseksi suunniteltu matka Kanarialle suomityyliin jäi ystäväni Sepon kanssa tekemättä. Toisaalta, vielähän tuota joskus ehtii!
